Jäätelöistä puheenollen, eikä Kaisan pakasteallas ollu vaaleanpunainen? Läpinäkyvä pleksikansi oli toisesta reunasta halennut ja sen oli teipannut varmaan Seppo-poika ihan ronskilla teipillä kasaan. Muistan sen, kun sitä kantta aina siellä kaupan toisessa huoneessa kolisetultiin auki ja kiinni, kiekaisi Kaisa sieltä kassan puolelta jotain. Eikös se halunnut aina itse käydä antamassa sieltä ne jäätelöt? Hirveet jääkerrokset siinä pakastimessa kyllä oli.
5 kommenttia:
Niin sinne toiselle puolelle ei saanu mennä ilman Kaisaa! Siellä oli pimeää. Katoissa roikkui sellaiset PAULIG - loistevalaisimet jotka näkyy jotenkuten tuossa aikaisemmin julkaistussa valokuvassa.
Taitaa Tainan muisti palailla pätkittäin, kun noin tarkasti muistaa!
Kaisalta ostettiin aina kahvia pannujauhatuksella. Se jauho ne siellä sellaisella kahvimyllyllä suoraan pakettiin!
Pekka, Tainakin muistaa jottain. Ihmettelen koko ajan teidän muistia. Minulla ikä on ihan selvästi jo tehnyt temppujaan, myönnän. Mutta se mikä tässä on kivvaa on se, että kun luen täältä teidän juttuja, muistan sitten minäkin. Kiitos teille siitä! Tommosia jäätelöiden nimiä tai ihmisten nimiä en muista niin kuin te ilmiömäisesti muistatte!!!
Ille ne muistaa, minä olen vain muistavinani. :)
Lähetä kommentti